Häme-teko
Heimoliitto haluaa huomioida aktiivisia hämäläisiä toimijoita. Tämän johdosta liitto jakaa vuosittain Häme-teko palkinnon merkittävästä toiminnasta hämäläisen kotiseututyön, kulttuurin tai kulttuurimaiseman hyväksi. Palkinto on jaettu vuodesta 1998 lähtien
Tekona voi olla tapahtuma esim. historiallinen näytelmä, talkootempaus, historiallisesti merkittävän rakennuksen kunnostus tai muu hämäläisen perinteen vaaliminen tai myös merkittävä julkaisu. Se voi olla myös perinnemaiseman hyväksi tehty työ.
Palkinnon saaja voi olla yksityinen henkilön tai yhteisö. Palkintoina on palkintolaatta sekä kunniakirjoja, jotka luovutetaan saajille erikseen sovittavassa tilaisuudessa.
Aikaisemmin kunniakirjan saaneet voidaan huomioida Häme-teko valinnassa.
Ehdotuksen tekijä voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai muu yhteisö, kunta tai seurakunta. Palkitut valitsee Heimoliiton hallitus vuosittain joulukuussa.
Kirjalliset vapaamuotoiset ehdotukset vuoden Häme-teoksi lähetetään Hämeen Heimoliiton hallitukselle osoitteeseen Linnankatu 1, 13100 Hämeenlinna tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@hameenheimoliitto.fi. Ehdotusten tulee olla perillä 30.11. mennessä.
Palkituille ilmoitetaan valinnasta kirjeitse, joten mukaan tulee laittaa esityksen tekijän sekä palkittavan yhteystiedot.
Hämeen Heimoliitto toimii historiallisen Hämeen maakunnan alueella. Nykyisin tuo alue muodostuu suurimmaksi osaksi Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista.
HÄME-TEKO 2012
Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 11.12.2012 myöntänyt
Häme-teko 2012 palkintolaatan kirjalle
Aarteita museoiden kätköistä.
Kirja on Wellamo-opiston hanke, jossa työryhmä Merja Kittelä, Mari Keituri, Ilkka Kuivasaari, Marja Ruisvaara ja Tuija Vähävuori ovat koonneet kirjan ajatuksena kunnioittaa ja vahvistaa päijäthämäläisen käsityön erityispiirteitä ja tunnettavuutta. Kirjaan on koottu yhdeksän kunnan kotiseutumuseoista sekä yksityishenkilöiltä käsityömalleja tekstiili-, puu- ja metallitöistä ohjeineen.
Mallit ja ohjeet ovat ajattomia ja niitä voidaan hyödyntää käsitöiden ja muotoilun opetuksessa, yritystoiminnassa sekä harrastuksissa. Ne myös herättävät käsityöharrastajien mielenkiinnon museokokoelmia kohtaan.
Vuoden 2012 kunniakirjat:
Pianisti, kapellimestari Erkki Korhonen, Hämeenlinna ;
toiminnallaan sitonut Sibeliuksen ja hänen musiikkinsa hämäläiseen ympäristöön. Hän on työllään edistänyt oman kotikaupunkinsa Hämeenlinnan tunnettavuutta konsertti ja kulttuurikaupunkina.
Erkki Ulamo ja Markku Karvonen, Hattula ;
Kirottu Syväri, hämäläiskomppanian jatkosota. Kirjan kirjoittajat ovat toteuttaneet osin edesmenneiden, osin elossa olevien hämäläiskomppanian rivimiesten toiveen saada kohtalonsa ja vaiheensa kuuluviin. Teos on syntynyt pitkäaikaisen kotiseututyön ja tutkimuksen tuloksena.
HÄME-TEKO 2011
Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 12.12.2011 myöntänyt Häme-teko 2011 palkintolaatan ja kolme kunniakirjaa, jotka jaetaan erikseen sovittavassa tilaisuudessa vuoden 2012 aikana.
Vuoden 2011 Häme-tekona palkitaan Kosken VPK:n vuosijuhla.
Perusteluina oli, että juhla järjestettiin 2011 heinäkuussa jo 115. kerran Hämeenkoskella. Tapahtuma on historiallinen ja perinteikäs kesäjuhla pienellä paikkakunnalla. Juhla on nykyisin kolmipäiväinen tapahtuma, joka vaatii suunnattoman määrän talkootyötä ja järjestelyjä.
Vuoden 2011 kunniakirjat saavat:
Hevosajan museo, Lellan tila, Urjala; hevosajan maataloutta esittelevä mittava museokokoelma, joka on huomionosoitus viljelijäpolville, jotka huolehtivat ruokataloudestamme viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla ja sitä aikaisemmin.
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, Keuruu; rautatiekulttuurin ja -historian vaaliminen. Valtakunnallinen rautatiehistoria on myös osa Hämeen omaa kulttuurihistoriaa.
Sääksmäen maa- ja kotitalousseura ry, Sääksmäki; Iso Kelhin seurantalon kunnostus hyvän korjaustavan mukaan ja perinteitä kunnioittaen.
HÄME-TEKO 2010
Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 16.12.2010 myöntänyt Häme-teko 2010 palkintolaatan Oriveden kotiseutuyhdistys ry:lle
Perusteluina valinnalle on Paltanmäen kotiseutumuseon pitkään jatkunut esimerkillinen hoito, siellä järjestetyt tapahtumat ja retket. Lisäksi huomioitiin valinnassa Taikaviulu eli Jouni Vehmaan tekemä museoesineen korjaustyö, jolla vanha soitin on saatu toimivaksi.
Häme-teko 2010 kunniakirjat saavat:
Hollolan kotiseutuyhdistys ry; mittavasta työstä, jolla on pelastettu vuonna 1903 valmistunut Hollolan vanha kunnantupa. Talo sijaitsee arvokkaalla paikalla Hollolan kirkon vieressä ja se on osa kokonaisuutta, jonka muodostavat Hollolan esinemuseo vanhassa viljamakasiinissa ja Hollolan talomuseo. Kunnantuvassa tullaan järjestämään näyttelyitä, erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja juhlia sekä kesäisin myös kahvilatoimintaa.
Nuorisoseura Tähti, Vesilahti; viiden vuoden välein talkoilla toteutetusta markkina- ja kotiseutujuhlasta eli Narvan markkinoista. Markkinat ovat alusta alkaen olleet perinteitä noudattava kotiseutujuhla, joissa on esillä tervahautaperinne, erilaiset käden taidot, vanhat leikit ja perinteet sekä historiallinen kulkue.
Ratalahden torppa, Janakkala; Erkki Ylöstalon aktiivinen työ torpan rakennusten, pihamiljöön ja irtaimiston vaalimisesta alkuperäisessä asussaan. Torpan miljöö on ainutlaatuinen hämäläinen kokonaisuus, jossa on asuttu 1800-luvulta alkaen.
Aikaisempina vuosina HÄME-TEKO palkitut:
HÄME-TEKO 2009
Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 8.12.2009 myöntänyt Häme-teko 2009 palkintolaatan
Tammelan Hakkapeliittatapahtumalle. Hakkapeliittatapahtuma on vuosien saatossa muodostunut laajalti tunnetuksi ja näkyväksi hämäläisen yhteistyön voimannäytöksi ja on vakiinnuttanut asemansa kädentaitajien ja suuren yleisön kohtaamispaikkana.
Vuoden 2009 kunniakirjan saavat:
Pälkäne-Seura ry;
Pälkäne-Seuran perinnetapahtuma Oksalan rusthollin perinnepäivä, joka toteutetaan yhteistyössä Kukkolassa sijaitsevan Oksalan tilan kanssa. Päivän aikana esitellään vanhoja maaseudun työtapoja ja –koneita. Oksalan tilalla on myös merkittävä maatalousmuseo.
Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys, Kuhmoinen;
Pitkäaikainen perinnetyö vanhan ainutlaatuisen museorakennuksen säilyttämisessä ja pitämisessä alkuperäisessä käytössä. Kalapirtti toimii osana Isojärven kansallispuistoa ja on edelleen kalastajien tukikohta ja kohtauspaikka.
Se palvelee myös tutkimusta ja koululaisryhmien opetusta sekä on kiinnostava käyntikohde. Vuonna 2009 julkistettu kannatusyhdistyksen kustantama kalapirtin historia on kappale suomalaisen kalastuksen historiaa.
Pirttikoskenkoulun Kummit ry, Kalvola;
Yhdistys on toiminnallaan elvyttänyt vanhaa talkooperinnettä ja siten varmistanut vanhan puisen kyläkoulun säilymisen yhteisenä kylätalona, järjestänyt erityislaatuista kesäteatteritoimintaa vuodesta 1992 sekä huomioinut ympäristöä mm. rakentamalla lintutornin ja julkaisemalla kesälehteä.
HÄME-TEKO 2008
Varsinaista Häme-teko laattaa ei jaettu vuonna 2008. Heimoliiton hallitus päätti sen sijaan palkita kunniakirjoilla vuoden 1918 tapahtumia huomioineet. Näin osoitettiin huomiota kotiseutuyhdistysten ja muiden toimijoiden tekemälle työlle, jolla he ovat tuoneet esille vuoden 1918 tapahtumia.
Eri puolilla Hämettä on monipuolisesti, kiihkottomasti ja ihmisläheisesti monien eri toimijoiden työllä selkeytetty kuvaa vuoden 1918 tapahtumista.
Kunniakirjoilla palkittiin:
Hauho-Seura , tapahtumien esille tuominen näyttelyillä sekä asiantuntevasti opastettujen retkien järjestämisellä vuoden 1918 tapahtumapaikoille Hauhon seudulla.
Yle-Lahden toimittaja Tapani Ripatti , joka on tehnyt vuoden aikana mittavan ohjelmasarjan yleisötilaisuuksineen vuoden 1918 tapahtumista. Ohjelmasarjassa muistellaan vuosien 1917 -1918 tapahtumia Päijät-Hämeessä ja pohditaan niihin johtaneita syitä.
FT Tuomas Hoppu ja julkaisuryhmä; Tampere 1918.
Kirja on Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen ja Tampereen kaupungin museotoimen yhteistyöntulos, joka on visuaalisesti vaikuttava, tasapainoinen ja monipuolinen kuvaus sisällissodan tapahtumista Tampereella. Sodan vaiheet taustoitetaan huolellisesti ja kuvataan paitsi taistelevien osapuolten myös siviilien kannalta. Teos täsmentää kuvaa sisällissodasta vankan lähdeaineiston pohjalta. Myös sisällissodan jälkeinen aika tamperelaisten elämässä on huomioitu.
HÄME-TEKO 2007
Heimoliiton hallitus myönsi Häme-teko 2007 laatan Hausjärvi-Seuralle ja sen talkooporukalle .
Perusteluna valinnalle on, että talkoojoukon ahkerat vetäjät ja toimijat Olli Pihlflyckt, Helka Hämäläinen-Ojala, Jukka Numminen ja Antti Mäkelä ovat viime vuodet olleet jatkuvasti rakentamassa Koskelan kotiseututaloa ja sen ympäristöä edesmenneen puheenjohtajan Reijo Kurhilan viitoittamalla tavalla.
Kotiseututalo Koskelasta on muodostumassa monipuolinen toiminta- ja kulttuurikeskus, joka on herättänyt jo laajalti myönteistä huomiota.
Vuoden 2007 kunniakirjat:
Heiskan talonpoikaismiljöö, Hämeenkyrö; Vanhan Heiskan neliöpihan pihapiirin pelastamisesta ja kunnostamisesta.
Jouni Rasimus, Riihimäki; Riihimäen Lasitehdas Oy:n vanhan Ilves-veistoksen pelastamisesta ja kunnostamisesta.
Pikkupalatsi, Tampere; Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien purku-uhan alla olleen vanhan asunnon pelastamisesta ja kunnostamisesta alkuperäiseen kuntoonsa.
HÄME-TEKO 2006
Palkintolaatta:
Rautajärven kyläteatteri, Luopioinen
Teatteri toteutti mittavin talkoovoimin Hanna Raudan kirjan pohjalta tehdyn historiallisen hämäläisen näytelmän Kalle Antinpoika – torpparista talonisännäksi.
Kunniakirjat:
Martta ja Hollo festivaali 2006, Hollolan Nuorisoseura ry Hollola.
Kansantanssin ja – musiikin festivaali esitteli yli 50 konsertissa kansainvälisen lasten ja nuorten tanssikirjon lisäksi kotimaista kansantanssia. Merkittävin osa konserteista oli suunnattu koululaisille, lapsille ja nuorille.
Taiteilija Elina Kylämarkula, Humppila
Sinnikkäästä ja kärsivällisestä työstä, jolla on mahdollistettu taiteilijoiden yhteisten näyttelyiden pitäminen Urpolan kartanon vanhassa viljamakasiinissa.
HÄME-TEKO 2005
Palkintolaatta:
Hankalan Pellavaloukku, Hämeenkoski
Museoviraston suojelukohde, yksityisen henkilön entisöimä Tampellan entinen pellavankäsittelylaitos ympäristöineen, lajissaan ainutlaatuinen Suomessa. Loukulla on kesäisin taidenäyttelyitä, käsityöläisten tuotemyyntiä sekä kahvila.
Kunniakirjat:
Kivikellarinmäen museo, Janakkala
Toimi Löyttyniemen rakentama, kehittämä ja ylläpitämä kotimuseo. Alueella on yli 10 museorakennusta ja tuhansia esineitä. Löyttyniemi osaa kertoa jokaisen esineen tarinan, historian ja käyttötarkoituksen.
Ritvalan nuorisoseura, Sääksmäki
Ritvalan Helkajuhlien järjestäminen nykymuotoisena jo 100-vuotta. Vuonna 2005 on julkaistu tapahtuman historia.
HÄME-TEKO 2004
Palkintolaatta:
Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry
Vuodesta 1990 lähtien yhdistys on esittänyt Hauhon kesäteatterissa Hella Wuolijoen tuotantoa. Talvikaudella on esittänyt mm. Aleksis Kiven tuotantoa ja hauholaisia kotiseutunäytelmiä. Valtakunnallisestikin merkittävä ja näkyvä tapahtumasarja.
Kunniakirjat:
Pispalan Moreeni, Tampere
Lauri Viidan lapsuudenkodin kunnostaminen museoksi sekä Pispalan Haulitehtaan tehdasrakennuksen kunnostaminen kokous- ja juhlatilaksi. Työ on tehty lainavaroin ja talkoovoimin.
Ylirakennusmestari Tapio Hynynen, Sysmä
Hän on aikaansaanut aloitteellisuudellaan ja aktiivisuudellaan historian arvoteoksen suojeluskuntahistorian ”Sysmä ja sysmäläiset isänmaan asialla”
HÄME-TEKO 2003
Palkintolaatta:
Vanhan Riihimäen pienoismallin rakentajat, Riihimäki
Riihimäkeä 1939 kuvaavan pienoismallin rakentaminen, kuvien, karttojen, muistikuvien ja piirustusten kerääminen. Rakentajiin kuuluivat kolme työryhmää sekä mittava määrä rahankeräys- ja muistelutalkoisiin osallistuneita.
Kunniakirjat:
Nuorisoseura Aura, Tammela
Nuorisoseuran pitkäaikainen ja menestyksellinen perinne Tammelan Hakkapeliittajuhlien järjestäjänä sekä kesäteatteritoiminnan ylläpitäjänä.
Tyrväntö-verkko, Tyrväntö
Tietotuvan toimittama Tyrväntö-verkko sisältää paljon tietoa Tyrvännön historiasta, nähtävyyksistä, kulttuurista ja käytännön elämästä osoitteessa www.tyrvanto.net
Eero ja Katariina Pylsy, Hämeenkyrö
Maisemakahvilan sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Frans Emil Sillanpään mielimaiseman vaaliminen. Yksityisen Jeesuksen syntymän 2000 muistokirkon perustaminen Kierikkalan Sikomäelle, joka on ollut yhteisenä kokoontumis- ja kulttipaikkana jo pakanuuden ajoista lähtien.
Markku Seppälän maatalousmuseo, Hämeenlinna
Hämeenlinnan Luolajassa sijaitseva yksityisen harrastajan keräämä mittava ja ainutlaatuinen esineistö maatalousperinteen säilyttämiseksi jälkipolville. ”Läpikäytävän” entisöinti, Asikkala Asikkalan kirkon vanhan kellotapulin rakenteiden ja paanukaton mittava kunnostaminen talkoilla.
HÄME-TEKO 2002
Palkintolaatta:
Kuhmoisten ase- ja varusmuseo, Kuhmoinen
Ainutlaatuinen näyte yksityishenkilön harrastusten tuloksista. Ari Lehtosen toteuttama museo kertoo koruttomasti kaikesta siitä mitä sodassa tarvitaan ja mitä sota voi aiheuttaa.
Kunniakirjat:
Tyrväntö-seura, Tyrväntö
Tyrvännön vanhan pitäjän historian kirjoittamisen mahdollistaminen pääosin talkootyöllä, joka on osoitus perinteiden vaalimisesta ja hämäläisestä sitkeydestä.
Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Juupajoki
Entisen korko- ja lestiverstaan tiloissa olevan museon ja gallerian ylläpitäminen talkoovoimin. Museo esittelee erityisesti kenkäalan käsityö- ja teollisuusperinnettä sekä taidetta ja Juupajoen nykyistä nahkatuotantoa.
HÄME-TEKO 2001
ei jaettu palkintoja
HÄME-TEKO 2000
Palkintolaatta:
Pellavatupa Joen torppa, Asikkala
Asikkalalaisen pellavaperinteen tallentaminen ja tunnetuksi tekeminen havainnollisella esittelyohjelmalla.
Kunniakirjat:
Vesilahden museoyhdistys, Vesilahti
Torppariajan näyttelytapahtuma kesällä.2000. Laaja näyttely havainnollisti paikallista torppariperinnettä esineistöllä keittiöstä pellolle sekä laajalla asiakirja- ja kirjallisuusosastolla. Kaloisten kyläyhdistys, Renko Isältä pojille periytyvän ja osittain jo unohtuneen tervahaudanpolttoperinteen elvyttäminen ja säilyttäminen.
HÄME-TEKO 1999
Palkintolaatta:
Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys, Nastola
Immilän myllyn ja myllyalueen entisöiminen huomioiden vanhan myllymiljöön ja koskialueen säilyttäminen.
Hattula-seura, Hattula
Hattula Pirtin rakentaminen talkoovoimin ja vuosisatojen takaista rakennusperintöä noudattaen.
HÄME-TEKO 1998
Palkintolaatta:
Juupajoki-seura, Juupajoki
Pitkäaikaisesta toiminnasta Kallenaution kestikievarin ylläpitäjänä ja kievariperinteen jatkajana
Valokuvat
